Kevään merkit

Kevät alkaa olla tuloillaan. Ostin uudet aurinkolasit. Muutama päivä töitä jäljellä, ja lähden haikein mielin. Isoja muutoksia tulossa myös, ainakin muutto uuteen kaupunkiin ja luultavasti uusi työ.

Pariisin kevät - Kevät

Spring time, finally. I'm going to face big changes in my life in the following months. I will move out to another city and basically start a new life. 

Viikonloppu on ollut melkoisen hidastempoinen. Olen herännyt joka aamu auringonpaisteeseen, ja herännyt pitkästi Yle 1:n Muistojen bulevardia kuunnellen. Päivät olen lukenut, haaveillut, miettinyt työ- ja asuntoasioita, katsonut televisiota ja nukkunut. Eilen yöllä ja tänään päivällä on myrskynnyt niin, että pelkäsin talon kaatuvan tai vähintään koivujen tulevan ikkunoista läpi.

Valo yllättää aina näin helmikuussa. Aurinko nousee aikaisemmin, ja kohta sitä onkin jo valoisaa kun kävelee töihin. Parempaa kohti.

Olen myös kirjoitellut jonkin verran työhakemuksia Helsingin seudulle. Pitäkää minua ajatuksissanne, jotta työnsaanti onnistuu. Kuullaan taas.

Mood: The Dø - Keep Your Lips Sealed

Ainiin, True Detective on parasta mitä televisiosta on koskaan tullut. Just saying.

It's been a lazy weekend with lots of sleeping, dreaming, writing job applications and pondering about the future. Also had drinks with friends on Saturday and saw a good band play. True Detective is the best thing TV has yet given to the world. What else? Wish me luck for my job hunt!

Mökillä

Kesä on ollut kiireinen, mutta ehdimme silti viettää sisarusteni kanssa hiukan aikaa mummimme mökillä.

Onnistumisia ja epäonnistumisia tikkakisassa.

Syötiin hyvin ja paljon. Siskoni syntymäpäivää juhlittiin kesäkuun lopussa, ja mummi oli tehnyt maailman parasta suklaakakkuaan.

Onnellinen synttärisankari, joka sai hiljattaen myös opiskelupaikan! Hurraa!

Uintireissu teki hiuksista tahmeat ja siten erinomaisen raaka-aineen mitä täydellisimpään hipsterinutturaan. 

Pitäisi käydä täällä useammin.

I've had a super busy summer but managed to find time to relax at our summer house with my family!

Where shall I begin?

Siitä on tasan kuukausi kun viimeksi kirjoitin mitään. Kävin vain välillä herättelemässä turhaa toivoa, ja sitten uppouduin taas muihin asioihin. Totuuden nimissä on sanottava, että töissä on ollut niin järjetön kiire, etten tosiaan ole tehnyt mitään mainitsemisen arvoista, noh, oikeastaan viimeiseen kahteen kuukauteen.

Mutta viime viikolla minulla oli kesäloma, ja vietin sen poikaystäväni kanssa Pariisissa - vihdoinkin takaisin Pariisiin! En ole käynyt tänä vuonna vielä kertaakaan, ja heti olisi hinku takaisin.

Viikko oli ihana. Yritimme muun muassa päästä Lana Del Reyn ilmaiskonserttiin (turha toivo, emme päässeet edes nurkan ohi kun paikka oli jo täynnä), joimme viiniä kadulla, vierailimme Orléansissa, Amboisessa, kävimme DaVincin talossa, tutkimme Versaillesin puutarhan kätköjä, juoksimme sateessa ja kävelimme kävelimme kävelimme. Kotimatkani kesti odottamattomien sattumusten takia 17 tuntia, mutta sekään ei erityisesti harmita - hyödyin siitä aika tavalla.

Näistä aion kirjoittaa tulevina päivinä. Kuullaan, nyt hyvää yötä kaikille!

Luulitteko minun kadonneen? En. Olen ollut täällä, mutta kiireinen. Työt ovat teettäneet hurjasti hommia, kun kesän tapahtumien ohjelmatietoja on koottu käsiohjelmaa varten. Lisäksi poikaystäväni on ollut täällä kahdesti kolmen viikon sisään, mikä on ollut kyllä enemmän kuin tervetullutta.

Puhelimen muisti meni tukkoon, siellä taisi olla yli 3000 kuvaa. Sain kaikki pois ulkoiselle kovalevylle mutta puhelimeni ei siltikään toimi vielä. Katsotaan... Käyn kuvia läpi viikonlopun aikana, ja ehkä voisin myöhässä jakaa teille hiukan kuvia vapusta, ja muutamasta mukavasta hetkestä kun F oli täällä.

Kuullaan taas.

Hi guys, I'm back. Work has been killing me, but I try to put up a few photos of some nice little things that happened among the stress.

(pic from here.)

Ehkä elossa oleminen tarkoittaakin sitä että metsästää hetkiä jotka kuolevat.

Ajatuksia tänään.

Olen ollut melkein koko päivän yksin. En edes etsinyt muiden seuraa, mutta kävin kuitenkin mummulassa. Joskus on hyvä olla ihan rauhassa. Juttelin hetken ystäväni kanssa netissä, mutta sitten lähdimme omille teillemme.

Pesin kolme koneellista pyykkiä, mutta en uskaltanut käyttää kuivaushuoneen lämpöpuhallinta.

Katsoin Amélien taas, tein vähän muistiinpanoja maailman liikkeestä. Huomasin juoneeni Pariisissa samaa samppanjaa, mitä Lucien tuo salaa Collignonin kustannuksella Lasimiehelle.

Kuvasin nuo linnut Rauman torilla viime vuonna yhtenä kirkkaana syyspäivänä, kun olin ollut töissä vasta n. kuukauden. Olin menossa kokoukseen, mutta olin lähtenyt liian aikaisin ja siksi minulla oli aikaa ottaa kuvia matkalla. Ne kiertelivät torin yllä mielestäni kauniisti, vaikka joku saattaisi sanoa että vaikutelma oli enemmänkin Hitchcockin Linnuista.

Olen viime aikoina ollut vähän yksinäinen, muutamaa valonpilkahdusta lukuunottamatta. Aika tasaantuu vääjäämättä, eikä sitä vastaan sovi kapinoida. Aikuistumiseksi sitä kai kutsutaan. Joku sanoi minulle joskus, että elämä alkaa vasta kun täyttää 20. Joskus kuitenkin tuntuu, että mun elämäni päättyi silloin. Tai sitten se ei tosiaan ole vielä alkanutkaan. Millä elämää mitataan?

Olen alkanut taas lukea, muutakin kuin kirjoja, jotka olen lukenut jo 100 kertaa. Viimeisinpänä Muriel Barberyn Siilin eleganssin, jossa myös tarkastellaan maailman liikettä. Kesken on lainakirja uusin Tove Janssonin elämänkerta Tee työtä, ja rakasta. Seuraavana vuorossa Pilvikartasto. Ehkä luen Vanki nimeltä Papillonin myös loppuun joskus.

Tiedättekö sen tunteen kun vesi liikuttaa hiljaa, on aikaa katsella ympärille ja on ihan hiljaista lukuunottamatta veden ääntä? Ihana hetki. Kaipaan kesää.

Happy friday everyone!

Heräsin auringonpaisteeseen, ja laitoin ulos lähtiessäni kevättakin ekaa kertaa päälle. Jäätelökioskit on myös saapuneet. Unohtakaa linnut, jäätelökioskit on kevään merkki! Ihanaa viikonloppua kaikille! 

I wish you all an awesome and really sunny weekend! Spring is here! Greetings from Rauma!

Viime päivät ovat olleet aurinkoisia. Töissä on ollut vähän rauhallisempaa, ja unirytmini on korjaantumaan päin. On ihanaa herätä auringonpaisteeseen. Lauantaina heräsin muuten vain ennen kahdeksaa, kirjoitin mummulleni kirjeen ja hidastelin koko aamun. Siskollani oli maailman kivoin paita, haluan sen lainaan (kiltti!). Kukkia ja pastelleja kaikkialla. 

Spring is here.

Artpop

A single dream is more powerful than a thousand realities

Kaikkien täytyy joskus paeta todellisuutta. Arki voi olla uuvuttavaa, joskus ilman mitään syytä. Tässä muutama minun vinkkini, silloin kun täytyy päästä hetkeksi pois.

1. Lukeminen

Toimii aina. Kannattaa valita jokin tuttu ja turvallinen, jotain mistä varmasti pidät, jos ajatukset muuten harhailevat. Tai jotain uutta ja jännittävää. Itse lukeudun niihin, jotka jaksavat väsymättä lukea lempikirjojaan uudestaan ja uudestaan.

2. Haaveilu

Vajoa rajatilaan ja anna mielikuvituksesi lentää, kuvittelit sitten parasta tai pahinta, se kuljettaa pois. Joskus suuruudenhullut haaveet jostain, mitä olet aina toivonut voi nostaa mielialaasi kummasti. Tai vajoa synkkiin mietteisiin, nekin pitää aina välillä päästää ulos, itkeminenkin helpottaa. Sen jälkeen päivä näyttää kirkkaammalta vaikka aurinko ei paistaisikaan.

3. Musiikki

Kuuntele lempilevyäsi, mikä se sillä hetkellä onkaan. Silmät kiinni ja keskity kehosi rentouttamiseen, jätä maailma pois. Keskity musiikkiin, sanoihin, vivahteisiin ja kerroksiin. Saatat löytää tutuista kappaleista uusia puolia.

4. Kävely

Jos et jaksa olla kotona, tai liikkumatta, mene ulos. Ota mukaan musiikkia, tai kävele hiljaisuudessa. Metsässä kävely hellii aisteja kaikkina vuodenaikoina, eikä musiikkia oikeastaan tarvita. Etsi rauhallinen paikka, jonne on paljon tai vähän matkaa. Sellainen, jossa voi olla hiljaa ja yksin. Luonnon läheisyys tekee hyvää. Tai etsiydy ihmisten joukkoon, vaikka kahvilaan tai kirjastoon, joskus muiden ihmisten läheisyys rauhoittaa, vaikka ei olekaan kenenkään seurassa.

5. Huolellinen pukeutuminen

Joskus huolellinen valmistautuminen vaikka vain kauppaan mentäessä edustaa minulle eräänlaista rentoutumista. Vähän kuin pukisi rauhallisen olemuksen päälleen. Jos mieli on murheinen, pystyy siitäkin irtautumaan kun kiireettömästi laittautuu ulosmenoa varten. Ainakin näytän sitten sievältä.

6. Elokuvat

Katso lempielokuvasi teekupposen kera tai mene yksin elokuviin. Kävin joskus usein yksin elokuvissa, nykyään vähemmmän. Kotikaupunkini elokuvateatteri ei ole enää entisensä. Hyvät elokuvat saapuvat tänne nyt vain jos ne ovat Oscar-ehdokkaina. Tai laita päälle Yle Teema, ja katso mitä tahansa sieltä tulevaa.

I listed a few things I sometimes do when I want to forget my surroundings for a while. Reading, dreaming, listening to music, walking, dressing up to look nice with no reason and watching movies. All equally take my thoughts away from tiring daily life.

(Quote by J. R. R. Tolkien, picture from The Tree of Life by Terrence Malick 2011.)

A sunday morning

Sunnuntaina heräsin unirikkaan yön jälkeen myöhään. Sunnuntaiaamuissa on sitä jotain. En yleensä syö aamupalaa (vaikka pitäisi) mutta sunnuntaisin on mukavaa tehdä iso ja viipyilevä aamupala ja lukea kirjaa. Kuten mainitsin, en yleensä syö aamupalaa, ja niin siinä sitten kävi että eilen aamupäivällä katselin tyhjiä kaappejani ja yritin tahdonvoimalla taikoa niihin appelsiinimehua ja paahtoleipää.

Kun sain aamupalani valmiiksi, ajattelin fiilistellä kunnolla ja laitoin soimaan sunnuntaiaamujen parasta musiikkia, jazzin pahapoika Chet Bakeria, tarkalleen ottaen Chet Baker Sings-albumin, julkaistu 1956. Löytyy Spotifysta, suosittelen. 

Aamulukemisena toimi tällä kertaa hetkellisesti entiseen osoitteeseen joutunut Trendi-lehti. Nautiskelun jälkeen sovittelin uhkarohkeasti uusia Monkin aurinkolasejani (kesä tule jo), kun aamupäivän valo oli niin pehmeä ja kiva. Ihanaa kun valoa alkaa olla jo niin paljon, että kuviakin voi ottaa.

Tällaista tänne, viipyilevää. Loppupäivä menikin huonekaluja kasatessa. Uusi asunto alkaa jo kohta näyttää kodilta. Mutta kuullaan siitä lisää myöhemmin. Mitä teille kuuluu?

Had a sweet sunday morning with a good breakfast and Chet Baker.

48°51.4 N, 2°21.13 E

En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut ystävänpäivästä, ainakaan siinä amerikkalaisten touhotusmielessä. Mutta kun perjantaina 14.2.2014 olimme ensin nauttineet helsinkiläisessä hotellihuoneessa lasilliset proseccoa, ja poikaystäväni ripusti kaulaani alla näkyvän korun jossa on Pariisin koordinaatit, myönnän että sydämeni sykähti ainakin hiukan. Kävimme vielä illallisella japanilaisessa ravintolassa ja film noir-klassikko Maltan haukka-elokuvalla (1941, Humphrey Bogart, Mary Astor) Orionissa. Parhautta.

 

Had a lovely weekend in Helsinki with my boyfriend. I've never had a thing for Valentine's Day, it's not really celebrated in Finland, but on friday he gave me this necklace with Paris coordinates on it, and we had dinner at a Japanese restaurant and then went to see the film noir classic Maltese Falcon (1941, Humphrey Bogart and Mary Astor) in one of the oldest cinemas in Helsinki, Orion. It was all cheesy and romantic and awesome.

Sherlocked

Minulla on tapana kehittää enemmän tai vähemmän naurettavia pakkomielteitä satunnaisiin asioihin aina silloin tällöin. Joskus se kohdistuu karkkeihin, joskus hedelmiin, joskus musiikkiin, joskus telkkariin. Äitini nauraa viiden biisin soittolistojani, joita saatan soittaa tuntitolkulla kyllästymättä vähääkään. Kerran join muutaman päivän ajan pelkästään omenamehua. Seuraavaksi appelsiinimehua. Kuuntelin Nick Caven keikan jälkeen 2 kuukautta pelkästään Push the Sky Away-levyä. Nuorempana muistan ajan, jolloin minun oli pakko saada päivittäin MilkyWay-suklaapatukka. Sekä Downton Abbey että True Blood ovat laittaneet päiväjärjestykseni vinksalleen.

Kuitenkin! Viimeisimpänä villityksenä Uusi Sherlock, BBC:n moderni Sherlock Holmes. Näin kolmannen kauden ensimmäisen jakson telkkarista ja olin koukussa. Pari päivää sitten otin Netflixin jotta voisin katsoa aikaisemmat jaksot. Hyvä vai huono, mutta illat on sen jälkeen väistämättä venyneet yli puolen yön, kun en voi jättää jaksoa kesken (kuka muka voi?). Pari iltaa sitten annoin itselleni luvan olla puoleenyöhön asti hereillä ja vannoin meneväni heti sen jälkeen nukkumaan. Sitten jäi ensimmäisen kauden viimeinen jakso niin jännään kohtaan, että olin oikeasti vähällä vipata läppärini huoneen toiselle puolelle suututtuani lopputeksteille, noh, suhteettoman paljon. Arvatkaapa tuliko uni kun kävin sellaisilla kierroksilla.

No kuitenkin, tämä on paras sarja vähään aikaan. Kannattaa katsoa.

I am obsessed with Sherlock.

Happy new year, darlings.

Toivottavasti kaikkien uuden vuoden juhlat sujuivat hyvin! Itse katsoin vuoden vaihtumista Turussa tähtitorninmäellä, ja juhlin aamuun asti. Vuonna 2013 lupasin valmistua, ja se lupaus piti. Pitelin todistusta kädessäni syyskuussa.

Vuodeksi 2014 en tehnyt lupauksia, koska koen olevani aika tyytyväinen elämääni tällä hetkellä. Aina on parantamisen varaa, mutta pikkuasioita, joita ei voi eikä kannata uuden vuoden lupauksilla taittaa. Mitä elämä olisi ilman niitä?

Happy new year to every one!

Ísland

Veljeni on tällä hetkellä Islannissa vaihto-oppilaana. Oma haaveeni on ollut päästä sinne jo pitkään, sillä ihailen Islannin luontoa ja henkeä. En tunne yhtään islantilaista, enkä ole koskaan käynyt siellä, mutta koko kansakuntansa näyttäytyy minulle avomielisenä, vastaanottavaisena ja toista kunnioittavana. Lisäksi he rakastavat taidetta ja musiikkia. Ehkä siksi islantilaiset ovat niin onnellisia. Islantilainen taide ja musiikki on arvostettua niin kotimaassaan kuin maailmallakin. Lyhyesti mainitakseni muutaman tunnetun islantilaisen taiteilijan/yhtyeen.

Sigur Rós

Sigur Rós on minun oma suosikkini, ja edelleen yksi lempibändeistäni. Muistan jo yläasteella, miten muutamat ystävistäni hehkuttivat Takk...-levyä, mutta itse en silloin kiinnostunut. Olen muutenkin ollut aina vähän myöhäisherännäinen oikeastaan kaikkien hyvien juttujen suhteen. Nykyään on heidän musiikkinsa minulle erittäin tärkeää ja lähellä sydäntä. Bändin tyyli on varmasti mielipiteet jakava, mutta mun mielestäni tämä on paras juttu ikinä. Uusin levy Kveikur on järjettömän hyvä, ja kaikkien pitäisi nähdä Sigur Rósin vuonna 2006 julkaisema dvd Heima.

Björk

Varmasti kaikki ovat kuulleet Björkistä, hyvässä ja pahassa. Itse pidän eniten Björkin ensimmäisestä levystä, mutta jotkut myöhemmistä olivat ehkä vähän outoja jopa minun makuuni. Mutta tottahan se kiistatta on, että yhtä luovaa ihmistä maailmasta tuskin löytyy.

Mammút

Veljeni oli käynyt katsomassa Mammútin keikkaa Iceland Airwaves-festivaaleilla Reykjavikissa, ja linkkasi tämän biisin minulle: Salt. Paras biisi hetkeen, tätä bändiä täytyy pitää silmällä.

Sen lisäksi, että islannista tulee järkyttävän hyvää musiikkia ja taidetta, siellä näkyy myös revontulet lähes joka yö (lähde: Geophysical Institute).

Menen ensi viikolla veljeni vieraaksi Reykjavíkiin. Hän lähetti minulle tänään viestin, jossa pyysi minua tuomaan ajokorttinsa, ja pakkaamaan mukaan lämmintä ja mukavaa vaatetta, sekä uimavermeet. Ja niitä ei kuulemma saa unohtaa.

En. Malta. Odottaa. Kuulette ja näette sitten miltä se tuntuu, kun unelmat käyvät toteen.

I'm going to Iceland next week, and I couldn't be more thrilled about it. Check out the bands mentioned above, all icelandic and incredibly awesome. Visiting Iceland has been a dream of mine for many years, and now that my brother has been living there for this fall, I finally have a chance to visit. It will be the best thing in a while, so stay tuned, my dream is about to come true!

(Pic sources: 1, 2, 3, 4, 5, 6)

6 month rule

Pohdintaa.

Ajellessamme Jyväskylän pimeneviä katuja, kertoilin kummitädilleni ja hänen miesystävälleen elämästäni viime aikoina. Minua on ahdistanut hiukan opiskelijan identiteettini menettäminen valmistumisen jälkeen. Nytkö minun pitäisi alkaa elää sitä omaa elämääni? Sitä oikeaa elämää? Työnhaku, asuntoasiat ja kaikki muukin aikuiseen elämään kuuluva jännittää niin, etten tiedä mistä uskallan aloittaa.

Kummitätini miesystävä sanoi minulle näin: "Suunnittele vain puoli vuotta kerrallaan eteenpäin, äläkä mieti asioita liikaa." Sillä tavalla on tarpeeksi liikkumavaraa. Hyvä neuvo.

Säilytetään unelmat ja haaveet, eikä unohdeta itseämme. Annetaan elämän tulla. Toivottavasti kaikilla oli mukava viikonloppu, kuullaan taas!

After graduation I've been feeling anxious about my life and how should I be now. I'm supposed to start living the responsible adult life now, but where is it? I was given a piece of advice, the six month rule, to plan my life only 6 months ahead. That way there's room for change and movement, but also for hesitation. Let life create itself.

Pic source 1. Pic source 2.