Ajellessamme Jyväskylän pimeneviä katuja, kertoilin kummitädilleni ja hänen miesystävälleen elämästäni viime aikoina. Minua on ahdistanut hiukan opiskelijan identiteettini menettäminen valmistumisen jälkeen. Nytkö minun pitäisi alkaa elää sitä omaa elämääni? Sitä oikeaa elämää? Työnhaku, asuntoasiat ja kaikki muukin aikuiseen elämään kuuluva jännittää niin, etten tiedä mistä uskallan aloittaa.
Kummitätini miesystävä sanoi minulle näin: "Suunnittele vain puoli vuotta kerrallaan eteenpäin, äläkä mieti asioita liikaa." Sillä tavalla on tarpeeksi liikkumavaraa. Hyvä neuvo.
Säilytetään unelmat ja haaveet, eikä unohdeta itseämme. Annetaan elämän tulla. Toivottavasti kaikilla oli mukava viikonloppu, kuullaan taas!
Säilytetään unelmat ja haaveet, eikä unohdeta itseämme. Annetaan elämän tulla. Toivottavasti kaikilla oli mukava viikonloppu, kuullaan taas!
After graduation I've been feeling anxious about my life and how should I be now. I'm supposed to start living the responsible adult life now, but where is it? I was given a piece of advice, the six month rule, to plan my life only 6 months ahead. That way there's room for change and movement, but also for hesitation. Let life create itself.
Pic source 1. Pic source 2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti