torstai 26. joulukuuta 2013
Joulu kotona
Toivottavasti kaikilla on ollut rauhallinen ja iloinen joulu! Minä olen pitäytynyt äitini luona hyvän seuran, ruoan ja unen parissa. Jouluaattona harmittavainen sade latisti tunnelmaa sankarihaudoilla, mutta sisälle päästyäni saatoin kuvitella ulos lumimaiseman ja se riitti. Sain veljeltäni lahjaksi lipun ensi vuoden Reykjavik Airwaves-festivaaleille, niille samoille joilla hän oli tänä vuonna. Mahtavaa, en malta odottaa! Lähdemme (toivottavasti) koko sisaruskaartin voimin.
Luonnostelen ja viimeistelen parhaillaan kirjoituksia alkukuun matkastani, kuviakin kertyi monta sataa. Kuullaan taas!
Happy Christmas to everyone, I hope each and everyone of you has had wonderful holidays! Stay tuned for the posts of my travels earlier this month.
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
Ísland
Veljeni on tällä hetkellä Islannissa vaihto-oppilaana. Oma haaveeni on ollut päästä sinne jo pitkään, sillä ihailen Islannin luontoa ja henkeä. En tunne yhtään islantilaista, enkä ole koskaan käynyt siellä, mutta koko kansakuntansa näyttäytyy minulle avomielisenä, vastaanottavaisena ja toista kunnioittavana. Lisäksi he rakastavat taidetta ja musiikkia. Ehkä siksi islantilaiset ovat niin onnellisia. Islantilainen taide ja musiikki on arvostettua niin kotimaassaan kuin maailmallakin. Lyhyesti mainitakseni muutaman tunnetun islantilaisen taiteilijan/yhtyeen.
Sigur Rós
Sigur Rós on minun oma suosikkini, ja edelleen yksi lempibändeistäni. Muistan jo yläasteella, miten muutamat ystävistäni hehkuttivat Takk...-levyä, mutta itse en silloin kiinnostunut. Olen muutenkin ollut aina vähän myöhäisherännäinen oikeastaan kaikkien hyvien juttujen suhteen. Nykyään on heidän musiikkinsa minulle erittäin tärkeää ja lähellä sydäntä. Bändin tyyli on varmasti mielipiteet jakava, mutta mun mielestäni tämä on paras juttu ikinä. Uusin levy Kveikur on järjettömän hyvä, ja kaikkien pitäisi nähdä Sigur Rósin vuonna 2006 julkaisema dvd Heima.
Björk
Varmasti kaikki ovat kuulleet Björkistä, hyvässä ja pahassa. Itse pidän eniten Björkin ensimmäisestä levystä, mutta jotkut myöhemmistä olivat ehkä vähän outoja jopa minun makuuni. Mutta tottahan se kiistatta on, että yhtä luovaa ihmistä maailmasta tuskin löytyy.
Mammút
Veljeni oli käynyt katsomassa Mammútin keikkaa Iceland Airwaves-festivaaleilla Reykjavikissa, ja linkkasi tämän biisin minulle: Salt. Paras biisi hetkeen, tätä bändiä täytyy pitää silmällä.
Sen lisäksi, että islannista tulee järkyttävän hyvää musiikkia ja taidetta, siellä näkyy myös revontulet lähes joka yö (lähde: Geophysical Institute).
Menen ensi viikolla veljeni vieraaksi Reykjavíkiin. Hän lähetti minulle tänään viestin, jossa pyysi minua tuomaan ajokorttinsa, ja pakkaamaan mukaan lämmintä ja mukavaa vaatetta, sekä uimavermeet. Ja niitä ei kuulemma saa unohtaa.
En. Malta. Odottaa. Kuulette ja näette sitten miltä se tuntuu, kun unelmat käyvät toteen.
I'm going to Iceland next week, and I couldn't be more thrilled about it. Check out the bands mentioned above, all icelandic and incredibly awesome. Visiting Iceland has been a dream of mine for many years, and now that my brother has been living there for this fall, I finally have a chance to visit. It will be the best thing in a while, so stay tuned, my dream is about to come true!
(Pic sources: 1, 2, 3, 4, 5, 6)
torstai 28. marraskuuta 2013
Golden pashmina
Löysin Rauman merimuseosta kultaisen pashmina-huivin, josta tuli heti suosikkini. Käytän sitä melkein koko ajan nykyään. Se on lämmin, ja myös kaunis. Pukeudun usein mustaan, tai tummiin vaatteisiin, joten kultainen huivi luo mukavaa piristystä talven hämärään.
Vaikka pashmina-huivit eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen, kun ajattelemme merimuseota, mutta museon työntekijän kanssa päättelimme huivin ehkä olleen ehkä tyypillinen lahja, minkä pitkään merillä ollut merimies toisi vaimolleen (ja rakastajattarelleen) lahjaksi vuosien jälkeen palatessaan kotiin.
Rauman merimuseo muutenkin on paikka, missä kaikkien pitäis käydä. Se on tulvillaan tarinoita, kirjeitä, karttapalloja, keulakuvia, ja historiaa. Mutta erilaisella tavalla, kuin museot yleensä - siellä kannustetaan asioihin koskemista ja niiden tutkimista. Sieltä löytyy jopa oikean kokoinen majakanvalo, minkä saa vielä päälle. Aivan hurmaava paikka. Pitäisi vierailla kotikaupunkinsa museoissa paljon useammin.
I got this lovely golden pashmina scarf from the maritime museum of my hometown Rauma some time ago. Instantly it became my favourite! Should you ever visit Rauma, be sure to pay a visit to the maritime museum. It gives a great view to the history of the port, and the meaning of the Baltic Sea to my town. Very interesting, even to a local!
Vaikka pashmina-huivit eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen, kun ajattelemme merimuseota, mutta museon työntekijän kanssa päättelimme huivin ehkä olleen ehkä tyypillinen lahja, minkä pitkään merillä ollut merimies toisi vaimolleen (ja rakastajattarelleen) lahjaksi vuosien jälkeen palatessaan kotiin.
Epäromanttisesti, minä ostin omani itse itselleni, mutta se ei vähennä rakkauttani tähän huiviin yhtään.
Rauman merimuseo muutenkin on paikka, missä kaikkien pitäis käydä. Se on tulvillaan tarinoita, kirjeitä, karttapalloja, keulakuvia, ja historiaa. Mutta erilaisella tavalla, kuin museot yleensä - siellä kannustetaan asioihin koskemista ja niiden tutkimista. Sieltä löytyy jopa oikean kokoinen majakanvalo, minkä saa vielä päälle. Aivan hurmaava paikka. Pitäisi vierailla kotikaupunkinsa museoissa paljon useammin.
I got this lovely golden pashmina scarf from the maritime museum of my hometown Rauma some time ago. Instantly it became my favourite! Should you ever visit Rauma, be sure to pay a visit to the maritime museum. It gives a great view to the history of the port, and the meaning of the Baltic Sea to my town. Very interesting, even to a local!
perjantai 22. marraskuuta 2013
Eino ja minä
Uhmasin luonnonvoimia viime sunnuntaina. Eino-myrskyn katkoessa sähköjä toisaalla, kävelin kirkkaassa auringonpaisteessa merenrantaan seisomaan ja annoin sen puhaltaa ja puhdistaa tunkkaisen mieleni.

Vesi oli noussut puoleenväliin rantaa.

Vesi oli noussut puoleenväliin rantaa.
Fåfängan paviljongin laituri oli lähtenyt karkuteille.
Myrsky ei tuntunut myrskyltä, kun aurinko paistoi niin kirkkaasti. Tuulen voima oli uskomaton, vaikka kuvista se ei näykään. Otanlahti on liian suojainen oikeiden tyrskyjen muodostumiseen, mutta merellä on varmasti ollut aika laineita. Ihana päivä.
A storm swept over Finland some time ago. It knocked down trees and caused power outs, but it was different in the way that it was sunny. I walked to the beach and tried leaning towards it, and see if it could hold my weight. It did.
tiistai 12. marraskuuta 2013
Ole loistava - Poola Kataryna
Olen joskus haaveillut kauniista heijastimesta.
Tuntuu, että ne ovat aina niitä Osuuspankin mainosheijastimia tai vastaavia. Niitä kovia ja kolisevia. Mutta nyt löysin kauniin, sieltä mistä yleensäkin löydän kauniit tavarani: lempikaupastani Busstopista.
Niin, enkä jää auton alle!
Poola Kataryna on lähinnä koruja valmistava merkki Helsingissä. Tuo taustalla oleva kotelo kuuluu korvakoruille, joitan olen pitänyt harmittavan vähän. Alla muutamia lemppareitani Poola Katarynan nettisivuilta, viimeisen kuvan korvakorut siis omistan, valkoisena. Kaikki allaolevat kuvat ovat Poola Katarynan sivuilta. Ja henkilökohtaisesti pidän Poola Katarynan tyylistä melkoisesti.
Sain muuten tänään ollessani siskoni kanssa shoppailemassa (juurikin Busstopissa, mutta tästä lisää myöhemmin) tietää, että kyseinen merkki on tehnyt myös vaatteita, olin aikaisemmin tiennyt tämän vain korumerkkinä. No, kaikkea oppii. Pidän omaperäisyydestä, ja leikkisyydestä. Lintukoruilla piristäisin yleensä muuten niin yksinkertaista vaateparttani. Saa nyt nähdä.
Poola Kataryna
Here in the north it tends to be dark during winter. I mean, most of the day it's dark. We use reflectors (the best translation I know, if someone knows better speak up!) when walking so approaching cars see you. I got a nice one finally, a bird shape from Poola Kataryna, Helsinki based brand. Check it up, they have a lot of other nice stuff also.
Poola Kataryna
Tuntuu, että ne ovat aina niitä Osuuspankin mainosheijastimia tai vastaavia. Niitä kovia ja kolisevia. Mutta nyt löysin kauniin, sieltä mistä yleensäkin löydän kauniit tavarani: lempikaupastani Busstopista.
Niin, enkä jää auton alle!
Poola Kataryna on lähinnä koruja valmistava merkki Helsingissä. Tuo taustalla oleva kotelo kuuluu korvakoruille, joitan olen pitänyt harmittavan vähän. Alla muutamia lemppareitani Poola Katarynan nettisivuilta, viimeisen kuvan korvakorut siis omistan, valkoisena. Kaikki allaolevat kuvat ovat Poola Katarynan sivuilta. Ja henkilökohtaisesti pidän Poola Katarynan tyylistä melkoisesti.
Sain muuten tänään ollessani siskoni kanssa shoppailemassa (juurikin Busstopissa, mutta tästä lisää myöhemmin) tietää, että kyseinen merkki on tehnyt myös vaatteita, olin aikaisemmin tiennyt tämän vain korumerkkinä. No, kaikkea oppii. Pidän omaperäisyydestä, ja leikkisyydestä. Lintukoruilla piristäisin yleensä muuten niin yksinkertaista vaateparttani. Saa nyt nähdä.
Poola Kataryna
Here in the north it tends to be dark during winter. I mean, most of the day it's dark. We use reflectors (the best translation I know, if someone knows better speak up!) when walking so approaching cars see you. I got a nice one finally, a bird shape from Poola Kataryna, Helsinki based brand. Check it up, they have a lot of other nice stuff also.
Poola Kataryna
lauantai 9. marraskuuta 2013
Hei taas.
Olen ollut vähän aikaa poissa. Tapahtui kaikkea, joskaan ei mitään kovin kiinostavaa. Siinä ehkä syy. Sain töitä, ja olen ollut aika kiireinen. Jotenkin ehkä myös kaikki opiskelustressi on vihdoin valunut pois sielustani, ja nautin illoista ilman syyllisyyttä ja nukun paljon (vaikken vieläkään tarpeeksi). Aion taas aktivoitua, kuullaan myöhemmin!
maanantai 21. lokakuuta 2013
Mary Kay
Ystäväni Jonna piti Mary Kay-kosmetiikkakutsut. En ole koskaan osallistunut vastaaviin, mutta lähdin ennakkoluulottomasti mukaan. Olinkin ainoa lajiani, sillä muut paikalla olevat olivat jo tutustuneet samanlaisiin tilaisuuksiin ja myös tuotteisiin - minulle molemmat olivat vieraita.
Itselläni on todella herkkä iho, ja saan helposti reaktioita. Mary Kay tarjoaa kuitenkin ns. allergiavakuutuksen, ja jos kahden viikon kuluessa tuotteen käytön aloittamisesta joudunkin luopumaan siitä, saan rahani takaisin. Reilua, koska tosiaan mulle on monta kertaa käynyt niin, että jäävät sitten käyttämättä.
Mary Kay on yhdysvaltalainen kosmetiikkayritys, joka ei vielä ole kovin tunnettu Suomessa. Tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita, ja koulutetut Mary Kay-konsultit osaavat kunnolla kertoa tuotteista. Meille oli puhumassa kokenut konsultti, joka selvästi osasi hommansa. Illan teemana oli iho, ja siellä Jonnan keittiön pöydän ääressä puhdistimme ja testailimme tuotteita ja lopuksi jokaiselle tarjottiin tilaisuus ostaa ne tuotteet, joihin tykästyi.
Itse sorruin meikkivoiteeseen ja huulien hoitosettiin.
Meikkivoidetta kehuivat kaikki, ja kaksi seurueestamme käyttikin sitä jo. Koska käytin oman Lumenen CC-voiteeni samana aamuna loppuun, päätin kokeilla Mary Kay:n meikkivoidetta.
Lisäksi ihastuin illassa testattuun huulien hoitosettiin, jossa on huulien kuorintavoide, sekä hoitava balsami. Omat huuleni kirkastuivat jo yhden kuorinnan jälkeen hehkuvan punaisiksi ja paljon terveemmän näköiseksi. Käytän melko paljon huulipunaa, tai haluaisin, mutta huuleni ovat usein niin huonossa kunnossa, etten tohdikaan. Koska pelkkä huulirasva ei ilmeisesti riitä. Ehkä tämän hoitosetin avulla saisin huuleni hyväkuntoiseksi ja kauniiksi.
Halpojahan nämä tuotteet eivät ole. Mutta toisaalta eihän laadukas kosmetiikka olekaan. Kirjoitan parin viikon päästä uudestaan miten menee, kun alkuhuuma on haihtunut. Toistaiseksi olen oikein tyytyväinen. Meikkivoiteen sävy on hyvin lähellä omaa ihonsävyäni, ja se tuntuu kestävältä. Meikki pysyy hyvin koko päivän. Huulihoito hellii syksystä kärsineitä huulia - ehkä talvesta selvitään tänä vuonna ilman verenvuodatusta.
![]() |
Näillä mennään:
Mary Kay foundation, Ivory7
Lumene Translucent mineral powder
Clinique Lash Power Mascara
L'Oreal Paris Liquid Eyeliner
Mary Kay Satin Lips mask + balsam
Kuullaan taas!
I went to Mary Kay cosmetics party at my friends place, and got a make up foundation and lipcare kit. I have really sensitive skin, so let's see how this goes...
lauantai 19. lokakuuta 2013
DIY: Leipälaatikko
Kaikkea ei tarvitse ostaa kaupasta.
Äitini on jo pitkään halunnut keittiöönsä peltistä leipälaatikkoa. Tiedättehän, sellaisen mikä avautuu ylhäältä ja siinä lukee "Bread". Sellaista etsittiin sitten Rauman sisustusliikkeistä ja kirppareilta, kunnes lopulta äiti päätti että yhtä hienon, ja hienommankin, voi tehdä itsekin. Siitä tulee persoonallisempi ja siihen voisi kirjoittaa suomeksi.
No, mistäs sellainen laatikko? Sellainen joka aukeaa päältä. Miksei tehtäisi sitä kattilasta?
Projekti alkakoon! Maalausasialla siskoni Veera, ja ystävänsä Eea.
Maali kuivui 4 h. Ja tänään sain äidiltäni viestin.
Äitini on jo pitkään halunnut keittiöönsä peltistä leipälaatikkoa. Tiedättehän, sellaisen mikä avautuu ylhäältä ja siinä lukee "Bread". Sellaista etsittiin sitten Rauman sisustusliikkeistä ja kirppareilta, kunnes lopulta äiti päätti että yhtä hienon, ja hienommankin, voi tehdä itsekin. Siitä tulee persoonallisempi ja siihen voisi kirjoittaa suomeksi.
No, mistäs sellainen laatikko? Sellainen joka aukeaa päältä. Miksei tehtäisi sitä kattilasta?
Projekti alkakoon! Maalausasialla siskoni Veera, ja ystävänsä Eea.
Maali kuivui 4 h. Ja tänään sain äidiltäni viestin.
Siellä se nyt ilostuttaa keittiössä. Hauska ratkaisu, eikä leivät kuivu.
Tarvitset:
Kattilan
Ajaxia tai vastaavaa puhdistukseen
Maalia, mikä tarttuu metalliin
2 pensseliä, pienen ja ison
2 päivää.
My mum and sister made a bread box for their kitchen. Nice, unusual and certainly inexpensive! Has a bit more character than the usual bread box you'd find.
tiistai 15. lokakuuta 2013
Toisenlainen syyspäivä.
Olen kadehtien katsonu lempibloggareideni elämää, ja miten se on aina niin siistiä. Olen yrittänyt pitää omassa blogissanikin kepeän linjan, mutta mitä jos ei tunnu siltä? Olenko sitten vain kirjoittamatta? En. Tämä blogi kertoo minun elämästäni ja totuus on se, että joskus olen allapäin.
Tänään oli vähän mälsä päivä. Ei mistään erityisestä syystä kai, ehkä se oli syysväsymystä. Tulin kotiin perinjuurin nuutuneena ja apeana, ja kotimatkallakin oli vastatuuli. En jaksanut käydä kaupassa eikä ruokavarastoni ollut mainittava; tilkka maitoa, kananmunia, voita, muutama sipuli ja perunoita. Olisin näistä saanut aikaiseksi kai jonkinlaisen munakkaan mutta päätin toisin.
Teen lettuja.
Paistaessani lettusia tapahtui muutama kiva juttu. Siskoni soitti muuten vain, ja paras ystäväni Stina lähetti viestin luettuaan eilisen blogitekstini että minulla on sittenkin Kotiopettajattaren romaani suomenkielisenä ja se on vain ollut hänellä lainassa - öh - tovin. Hauska sattuma, mutta nyt hänelläkin on oma Kotiopettajattaren romaaninsa, ja minulla on hyvä mieli.
Makean päivällisen jälkeen en tunne huonoa omatuntoa, vaan kapinaa. Minua ne eivät lannista kauneusihanteillaan, ja oli muuten hyviä lettuja. Sytyttelin vielä tuikkuja ja tein jälkiruuaksi luksusteetä, jota olen säästellyt joulusta asti. Puolukka-vaniljateetä, ja kuuntelen Keren Annia. Kirjoittelin myös tuntemuksiani ylös, se rauhoittaa. Nyt on jo verrattain hyvä olo, ja sain siskoltani söpöyspisteitä.
Kaikki te, jotka tunnette olonne yksinäiseksi pimenevissä syysilloissa, suosittelen lääkkeeksi teetä, lettuja ja musiikkia. Jos se ei auta, lupaan tulla jakamaan hiljaisuuden kanssasi ja katsotaan sitten yhdessä vaikka Black Booksia.
Näihin tunnelmiin, ihanaa illanjatkoa kaikille. Kuullaan taas.
I had a fairly gloomy day today, and despite of trying to keep an all cheery approach here on my blog, reality is that I tend to be gloomy every now and again. To cheer myself up, I made pancakes for dinner and fancy tea for dessert. Lit some candles and did some writing. I recommend pancakes, tea and music as the cure for loneliness.
Music to listen: Keren Ann
maanantai 14. lokakuuta 2013
Kirjoista
Kävin viikonloppuna pitkästä aikaa SPR:n kirppiksellä. En ole tällä hetkellä kovin varoissani, joten en oikeastaan varautunut ostamaan mitään. Kunhan katselin löytäisinkö jotain mukavaa pilkkahintaan.
Olen aikaisemmin puhunut kiintymyksestäni vanhoihin rakennuksiin. Tunnen myös erityistä rakkautta vanhoja kirjoja, kirjeitä ja kameroita kohtaan. SPR:n kirppiksellä ensinmainittuja löytyy paljon.
Mukaani tarttui tällä kerralla yksi suosikkikirjani, jota minulla ei vielä suomeksi ole (ei kylläkään tuosta lääketieteen hyllystä). Kyseessä on Jane Eyre - Kotiopettajattaren romaani.
Kirja oli harvinaisen rumissa kansissa, mutta onneksi ymmärsin katsoa paperikuoren alle! Sieltä paljastui oikein kaunis kansi. Don't judge the book by its covers, they say. Tällä kertaa kyse oli ihan kirjaimellisesti siitä.
Kauniit kirjat ilahduttavat hyllyssä, ja minulla on tapana kierrellä kirjakaupoissa ihan vain katselemassa. Varsinkin kirpputorit ja antikvariaatit tarjoavat ihanasti elämää nähneitä klassikoita.
Kotiopettajattaren romaani on yksi lempikirjoistani. Aikaisemmin minulla on ollut vain sen englanninkielinen versio, Penguin Classicsin kustantama kaunis kovakantinen painos. Se ei tainnut olla ihan halpa, mutta minun oli pakko saada se kun näin.
Ostin samalla sen pariksi Oscar Wilden ainoan romaanin Dorian Grayn muotokuvan. Sekin yksi suosikkejani, mutta sitäkään ei suomeksi löydy hyllystäni - vielä. Nämä kaksi ovat kirjahyllyni aarteet.
Lähti vähän lapasesta tämä kirjahehkutus, mutta olkoot. Eikä hyvät kirjat tähän loppuneet, niitä on maailma pullollaan. Nyt kömmin sänkyyn lukemaan uutta Kotiopettajattaren romaaniani, ties kuinka monennetta kertaa.
Mikä sinun lempikirjasi on?
For the love of books. I found a finnish edition of Jane Eyre, one of my favourites, on the Red Cross flea market. It was in hideous covers, but don't judge the book by etc. It was beautiful once I removed the paper cover. While I was at it, I photographed the best and most beautiful books on my shelf and shared it here.
What's your favourite book?
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Sunnuntai
Aamu alkoi aurinkoisena, ja siskoni nukkui työyön jälkeen pitkään. Pääsimme kuitenkin puolenpäivän jälkeen lähtemään, sillä ulkona oli aivan mahtava syyspäivä! Kaikki lehdet väreissään, lämmintä ja aurinkoista. Näistä täytyy nauttia kun vielä voidaan.
Vaahteranlehdet ovat aina syysmuodissa.
Please notice my sister's awesome hair.
Kävimme Café Salissa herkuttelemassa.
Saliin oli tullut uusia uuskaupunkilaisia kuppikakkuja (cupcake), amerikanmalliin. Minulla oli toffeemuffinssi, Veeralla minttusuklaa. Molemmat olivat herkullisia!
Muuten, Café Salissa soi aivan ihanaa musiikkia! Ensin kuului Brittein saarten kolmea lahjaa maailmalle, Adelea, Amya ja Duffya (vain Anna Calvi puuttui). Sen jälkeen jatkettiin popimmalla Lykke Li'llä ja Lana Del Reylla, mutta tämän jälkeen kuului Nouvelle Vagueta ja lopuksi vielä Nick Cavea! Parhautta.
Kiitos soittolistasta kuului kuulemma Lauralle, joka itse vaikuttaa Valentines-nimisessä yhtyeessä. Valentines esiintyy muuten 26.10. Rauman Kahvila Sopissa, jonne kaikkien pitää ehdottomasti tuolloin tulla. Merkitkää kalentereihinne, näistä lisää vielä myöhemmin!
Takaisin sunnuntaihin. Kaupunki hehkui ihanissa syysväreissä kun käyskentelimme pitkin katuja.
Vaahteranlehdet ovat aina syysmuodissa.
Please notice my sister's awesome hair.
Spent a lovely autumn day with my sister. Strolled around our pretty hometown, had cupcakes in Café Sali, listened some good music and had fun. Have to enjoy these days while they last, I bet the snow storms are just around the corner.
Good music: Valentines.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










































