Gracefully

Kun poikaystäväni viimeksi vieraili Raumalla, ja päätin yllättäen varata meille liput miniristeilylle, Viking Gracelle. Minulla on yleisesti ottaen huonoja kokemuksia laivaristeilyistä, koska voin aika helposti huonosti merellä ja kun muutaman kerran kokeilin opiskelijaristeilyjä, ei lopputulos ollut kovin miellyttävä.

Kuitenkin, hyvässä seurassa ja hytissä mikään tuskin menee vikaan, eihän? Ei mene. Lisäksi F ihastui ikihyviksi pikku yllätykseeni ja meillä olikin oikein mukavaa. Viking Grace osoittautui hyväksi valinnaksi.

Ensimmäisen kerran yövyin laivalla hytissä, jonka sängyssä mahtuu nukkumaan. Yöllä yritin tiirailla revontulia tuosta söpöstä pyöreästä ikkunasta, mutta oli pilvistä. Harmitti.

Kävimme illallisella laivan Oscar à la carte- ravintolassa. Puitteet olivat komeat, viulunsoittajiaan myöten. Joimme alkumaljaksi samppanjadrinkin, jossa oli seljankukkaa ja minttua, minkä jälkeen söimme hyvin. Minulla oli paistettua kuhaa, yrttivoita, raputimbaalia, valkosipulihollandaisea sekä perunaterriiniä, ja jälkiruoaksi paistettua omenaa, kanelia, inkivääriä, paahdettuja pähkinöitä, kinuskisiirappia, vaniljajäätelöä. Ai ai.

Seuraavana aamuna tutkailimme laivaa, ja kävimme myöhäisellä lounaalla Frank's-ravintolassa.

Kasvishampurilaisen tilaaminen on aina riskialtista, mutta ajat paranevat. Nykyään saa jo älyttömän hyviä kasvisburgereita, ja vaikka paras löytyy Helsingin Kitch-ravintolasta, ei tähänkään tarvinnut pettyä. Bataattiranskalaiset olivat myös herkullisia. Frank'sissa oli käytössä ns. self service-systeemi, jossa sait ovelta menun, sekä kortin. Kun olit valinnut annoksesi, se piti käydä tilaamassa jostain ravintolan viidestä keittiöstä (yksi salaateille, yksi pastalle, yksi pihveille jne), he antoivat sinulle hälyttimen ja palaat paikallesi odottamaan annoksen valmistumista. Kun se on valmis, kiekko hälyttää ja voit käydä hakemassa annoksen. Kaikki ostokset ladattiin kortille, ja ovella maksettiin. Erittäin kätevä systeemi.

Ikkunapaikka, luonnollisesti.

Pikkuinen talo kallioluodolla, keskellä ei mitään. Suloinen, ja ilmeisen asuttu. Viettäisin mielelläni tuolla hermoloman.

Tapaamme seuraavaksi nyt viikonloppuna Helsingissä, missä minun toiveissani on vierailla ainakin Palonin loppuunmyynnissä, ja käydä elokuvateatterissa katsomassa Her. Näistä lisää myöhemmin, kuullaan taas!

Went on a mini boat cruise with my boyfriend some time ago, Turku-Stockholm. We had a lovely room, awesome view, good time and awesome food. My faith in boat cruises has been restored (used to hate them). 

Reykjavík - Iceland

Jouduin melkoisen pulman eteen Islannin matkani jälkeen. Jakaako tämä kokemus blogissani, vai pitääkö se kokonaan vain ja ainoastaan itselläni? Tämä on kuulemma yleinen ongelma islanninvierailujen jälkeen. Tulin tulokseen, että kerron vähän, koska en kai nyt voi sitä kokonaan pimittääkään.

Ihastuin Islantiin ikihyviksi! Yllätys! Matkani alkoi Pariisista itkun saattelemana - onnen sellaisen. Tuli melkoisen typerä olo kun kyynelehdin innosta paikallani Icelandairin lentokoneessa jo ennen kuin kone oli hievahtanutkaan. Herkkyyden iski esiin koneessa soinut islantilainen popmusiikki (kuinka monessa lentokoneessa olet kuullut musiikkia?). Niin. Mietin siinä hetken, että olikohan tämä sittenkään hyvä idea, jos sorrun ylilyönteihin ennen kuin olen lähelläkään määränpäätäni. Onneksi ketään ei sentään istunut vieressä.

Matka meni kuitenkin hyvin, joskin tunteikkaasti. Icelandair osoittautui mukavaksi ja katselinkin matkalla muutaman islantilaisen dokumentin, Heiman muistoja verestääkseni (nyyh nyyh) ja dokkarin Iceland Airwaves-festivaaleista. Niistä missä veljeni oli tänä vuonna. Ja.... Minne minä menen ensi vuonna!

Kuitenkin, Reykjavikiin päästyäni tuuli jumalattomasti ja pimeys laskeutui neljän aikaan. Islannissa ei siirretä kelloja talviaikaan, ja aikaero Suomeen on silloin 2 tuntia, kesällä 3 tuntia. Kävimme illalla vielä jouluoluilla Kex-baarissa, jossa soitti bändi nimeltä Tilbury. Poikkesimme sen jälkeen vielä Boston-nimiseen paikkaan jossa niin ikään soitti bändi. Kasarityylistä elektroa, tykkäsimme. Rauhallinen ilta kuitenkin, lähdimme seuraavana aamuna katsomaan geysirejä ja vesiputouksia Golden Circlelle.

Ravitseva aamupala.

Höyryävää vettä lumen keskellä. Vesi oli n. 80 asteista, erittäin rikkipitoista ja haisi pahalta (kanamunalta). No, pieni miinus kaiken muun suuruuden keskellä.

Siinä hän on. Kun tuo geysir ensimmäisen kerran purkautui, en edes nähnyt sitä kun pelästyin niin paljon. Se purkautui kuitenkin 3 kertaa vielä sen jälkeen, ja seuraavista sain jo kuvia, videotakin. Valitettavasti höyryä oli niin paljon, että montaa julkaisukelpoista ei tullut. Tunnearvoa niillä on sitäkin enemmän.

Vaikka aamulla hiukan satoi, päivä kirkastui mitä pidemmälle mentiin. Saimme nauttia aika näkymistä reissumme aikana.

Vesiputous. Ääni oli mahtava. Tämä on ainoa kuva, joka minulla on puhelimessani, loput ovat valitettavasti toisessa kamerassa ja kamera veljelläni!

Päivän lopuksi rentouduttiin kuumassa lähteessä. Ai ai. Sanat eivät riitä kuvailemaan tuota paikkaa. Pikku lähde kukkuloiden keskellä, vesi oli n. 40-asteista. Voisin kirjoittaa tuosta paikasta ihan oman jutun kunhan saan kamerani takaisin.

Seuraavan aamun Reykjavik Roasters-latte. Nam.

Pääkatu Laugavegur.

Kotiin lähetetty edustava sisaruskuva.

Siellä oli myös kunnon talvi! Täällä Suomessa näistä keleistä ei ollakaan vielä päästy nauttimaan! Näin myös illalla/yöllä niitä revontulia, mutta kuvaa en saanut koska kameraa ei ollut käsillä enkä todellakaan lähtenyt hakemaan. Noin 5 minuuttia loimottivat taivaalla kirkkaan vihreinä ja punaisina, upeina. Ikimuistoista.

Reykjavikin Hallgrímurin kirkko (Hallgrímskirkja) ja Leif Erikinpoika (Leifur Eiríksson), hän joka purjehti ensimmäisenä Amerikkaan. Hallgrímurin kirkko on moderni, mutta silti perinteitä kunnioittava kaupungin maanmerkki. Tuona aurinkoisena ja kirkkaana päivänä valo siivilöityi kirkon ikkunasta hyvin kauniisti.

Hallgrímskirkja on 74,5 metriä korkea ja Islannin korkein rakennus. Kirkon tornissa oli mahdollista vierailla, joten tottakai menimme. Usein Islannissa on aika pilvistä, varsinkin vuorilla, mutta nyt näkyi kauas. Reykjavikia ympäröi meri ja vuoret.

Esja-vuori.

Reykjavík.

Sitten kaupungille, muutamat second hand- ja vintage-kaupat, pysähdys pikkuruisessa thai-ravintolassa ja sitten Lucky Recordsiin! Täältä etsimme jotain kotiin viemistä ja tietenkin sitä Mammútin uutta.

Löytyi. Ostin veljelleni joululahjaksi tämän, ja yhden toisen levyn, Berndsenin Planet Earth-levyn. Satuimme näkemään tämän bändin livenä torstaina, ja tykkäsimme. Nyt löysimme levyn hiukan kuin vahingossa. Emmehän edes tienneet bändin nimeä. Kuitenkin, kävi tuuri! Lähtiessämme kaupan omistaja onnitteli meitä erinomaisista valinnoista, kuulemma kaksi vuoden parasta islantilaista levyä. Veljeni vainu ei petä!

Jeee!

Viimeisenä päivänäni kävimme vielä rannalla lojumassa kuumassa altaassa. Juoksimme myös tuonne mereen ja kävimme uimassa (hyvin nopeasti). Olin menettää varpaani kylmästä kipittäessä takaisin, eipä ollut tossuja tai villasukkia mukana. Mutta mikäs siinä lämpimässä vedessä toipuessa. Hopeasormukseni tummui melkein mustaksi rikkipitoisessa vedessä ja pelästyin älyttömästi, kunnes seurueeni ehti kertomaan se olevan ihan normaalia ja se palautuu takaisin ennalleen myöhemmin. Huh.

Islantilaisilla on muuten hyvä huumorintaju. Lentokoneessa jo naureskelin ruokalistassa ollutta sipsiboksia, jonka kuvauksessa kehoitettiin käyttämään se uudelleen joululahjapakettina. No, tämän altaan sulkeutuessa henkilökunta laittoi kaiuttimista Baywatchin tunnusmusiikkia ja alkoi syöttää altaaseen kylmää vettä. Heheh.

Vielä hiukan levykauppoja, 21 Tónar. Alakerrassa sai kuunnella kaikkia kaupan levyjä ennen ostopäätöksen tekemistä, ja juoda kaupan tarjoamaa kahvia.

Kuitenkin, kaikki hyvä loppuu aikanaan ja liukasteltuamme aamuneljältä bussiasemalle alkoi kotimatka. Kotiin päästyäni siellä odotti tämä karvainen otus. Joulukissa, Jólakötturinn.

Iceland was amazing! We visited the Golden Circle with geysirs and waterfalls, found a natural hot spring in the middle of nowhere, and explored Reykjavik. I saw the northern lights I've always wanted to see, and so happy about it. I've been moved to tears more than once over this journey, and will do it again next year - in Iceland Airwaves!

Ísland

Veljeni on tällä hetkellä Islannissa vaihto-oppilaana. Oma haaveeni on ollut päästä sinne jo pitkään, sillä ihailen Islannin luontoa ja henkeä. En tunne yhtään islantilaista, enkä ole koskaan käynyt siellä, mutta koko kansakuntansa näyttäytyy minulle avomielisenä, vastaanottavaisena ja toista kunnioittavana. Lisäksi he rakastavat taidetta ja musiikkia. Ehkä siksi islantilaiset ovat niin onnellisia. Islantilainen taide ja musiikki on arvostettua niin kotimaassaan kuin maailmallakin. Lyhyesti mainitakseni muutaman tunnetun islantilaisen taiteilijan/yhtyeen.

Sigur Rós

Sigur Rós on minun oma suosikkini, ja edelleen yksi lempibändeistäni. Muistan jo yläasteella, miten muutamat ystävistäni hehkuttivat Takk...-levyä, mutta itse en silloin kiinnostunut. Olen muutenkin ollut aina vähän myöhäisherännäinen oikeastaan kaikkien hyvien juttujen suhteen. Nykyään on heidän musiikkinsa minulle erittäin tärkeää ja lähellä sydäntä. Bändin tyyli on varmasti mielipiteet jakava, mutta mun mielestäni tämä on paras juttu ikinä. Uusin levy Kveikur on järjettömän hyvä, ja kaikkien pitäisi nähdä Sigur Rósin vuonna 2006 julkaisema dvd Heima.

Björk

Varmasti kaikki ovat kuulleet Björkistä, hyvässä ja pahassa. Itse pidän eniten Björkin ensimmäisestä levystä, mutta jotkut myöhemmistä olivat ehkä vähän outoja jopa minun makuuni. Mutta tottahan se kiistatta on, että yhtä luovaa ihmistä maailmasta tuskin löytyy.

Mammút

Veljeni oli käynyt katsomassa Mammútin keikkaa Iceland Airwaves-festivaaleilla Reykjavikissa, ja linkkasi tämän biisin minulle: Salt. Paras biisi hetkeen, tätä bändiä täytyy pitää silmällä.

Sen lisäksi, että islannista tulee järkyttävän hyvää musiikkia ja taidetta, siellä näkyy myös revontulet lähes joka yö (lähde: Geophysical Institute).

Menen ensi viikolla veljeni vieraaksi Reykjavíkiin. Hän lähetti minulle tänään viestin, jossa pyysi minua tuomaan ajokorttinsa, ja pakkaamaan mukaan lämmintä ja mukavaa vaatetta, sekä uimavermeet. Ja niitä ei kuulemma saa unohtaa.

En. Malta. Odottaa. Kuulette ja näette sitten miltä se tuntuu, kun unelmat käyvät toteen.

I'm going to Iceland next week, and I couldn't be more thrilled about it. Check out the bands mentioned above, all icelandic and incredibly awesome. Visiting Iceland has been a dream of mine for many years, and now that my brother has been living there for this fall, I finally have a chance to visit. It will be the best thing in a while, so stay tuned, my dream is about to come true!

(Pic sources: 1, 2, 3, 4, 5, 6)

Tie pohjoiseen

Maisemia matkalla Jyväskylään.

Few pictures I took on our way to Jyväskylä.

Château de Chamerolles

Aikaisemmalla Ranskan reissullani vierailimme Chambordin satulinnassa, josta jaksan edelleen intoilla. Tällä kertaa vierailimme pienemmässä Chamerollesin linnassa, mutta se oli sitäkin suloisempi. Chamerollesissa on suuret ruusutarhat, ja siellä on tuotettu  kukkia hajuvesiin. Tästä johtuen koko linnassa oli kaksi näyttelyä: ruusunäyttely, sekä parfyyminäyttely. Tämä linna ei ollut ihan niin turistiystävällinen, että kaikki kyltit olisivat olleet englanniksi, joten suurimman osan aikaa tyydyin vain ihailemaan niitä ihania parfyymipulloja.

Ilma ei ollut aurinkoinen, mutta ainakin ihan lämmin. Paksu pilvipeite enteili koko päivän sadetta, mitä ei koskaan tullut. Hihkuin riemusta ajaessamme linnan viereen parkkipaikalle, jossa oli meidän automme lisäksi vain 4 muuta! Rauhallinen linnakierros taattu.

Château de Chamerolles. Hurmaava pieni linna. Rakastin Chambordia, mutta tämä olisi ehkä kokonsa puolesta mukavampi asuttaa.

Nuo pilvet olivat kyllä upeita. Uhkaavia, mutta upeita.

Itselläni on yllä olevan YSL:n Paris-tuoksun pikkusisko Parisienne. Se oli ehdoton suosikkini, joskin viime aikoina olen suosinut poikaystävältäni syntymäpäivälahjaksi saamaani Kenzon Flower in the Air-tuoksua.

Löysin suosikkimacaron-leivokseni muutama päivä ennen tämän kuvan näkemista. Ruusu.

Ruusut näkyivät linnassa kaikkialla.

Taustalla näkyy tuo taulu, josta nappia painamalla puhalsi jokin tietty tuoksu. Olisiko ollut Espanjan kuningattarelle suunniteltu tuoksu tässä huoneessa.

Yläkerta sisälsi kauniin kokoelman parfyymipulloja. Ne olivat mustassa huoneessa vitriineissä, valaistu kimaltamaan salaperäisesti. Kuvat eivät vain onnistuneet kovin hyvin.

Vierailimme lopuksi vielä linnan puutarhassa, joka oli jo melkein talviunilla. Kesä-aikaan ruusutarhat ovat kuulemma upeat. En pidä väkijoukoista, ja siksi pidänkin ns. turistikohteissa vierailuista sesongin ulkopuolella. Puutarhojen kanssa tämä vain ei onnistu.

Linnakiertue jatkukoon! Odotan jo sitä, minne menemme seuraavaksi.

We visited a place called Château de Chamerolles on our way back from Orléans. Charming little castle with roses and perfumes. I will visit France again in early December, and already looking forward to which castle we will go that time (no pressure, Francis!).