Blue Sea Film Festival 2013 - Friday

Tätä tapahtumaa odotan joka vuosi. Elokuussa järjestettävät filmifestarit ovat poikkeuksetta yksi oman kesäni kohokohdista.  

Tänä vuonna olin suurimman osan aikaa liikkeellä aivan yksin, vaikka ehdinkin lauantaina nauttia aamupalaa ja käydä elokuvassa yhden ystäväni kanssa, lopun aikaa juoksin elokuvasalista toiseen kun kaikki piti nähdä. Festivaalilla oli ensimmäistä kertaa käytössä rannekesysteemi, jonka ostaessa pääsee kaikkiin elokuviin - perfect.

Perjantaina sain aloittaa viikonlopun hyvillä mielin, sillä olin edellisenä iltana kirjoittanut opinnäytetyöni yhteenvetoa vaille valmiiksi! 

Klo 17.45. American Vagabond

American Vagabond oli erittäin koskettava ja tärkeää asiaa käsittelevä dokumentti. Jamesin ja Tylerin elämästä kertovassa dokumentissa tartuttiin kantaaottavasti nuorten homojen ajatusmaailmaan, ja siihen miten heilläkin on oikeus onneen. Dokumentin ohjaaja Susanna Helke oli itse paikalla dokumentin esittämisessä, ja näytöksen jälkeen siirryimme pihalle keskustelemaan elokuvasta. Esiin nousi tärkeä asia vastaavista oloista Suomessa. Vaikka Suomessa kukaan ei tietenkään joudu kadulle, on moni homonuori Suomessakin lähtenyt kotoaan hyväksynnän puutteessa. 

Dokumentti korostaa sitä, että vaikka avoimessa yhteiskunnassa homous hyväksytään, usein nuoret vasta identiteettiään löytävät nuoret lähtevät mielummin kotoaan tunnettuaan vanhempiensa rakkauden vähenneen. Avoimuuteen on vielä matkaa, siihen että kaikki hyväksyttäisiin sellaisina kuin ovat.

American Vagabond trailer

Klo 19.45. Luihin ja ytimiin (De rouille et d'os)

 

Luihin ja ytimiin ei ollut minulle tuttu entuudestaan, sillä tavalla kuin olin odottanut American Vagabondin näkemistä. Elokuva osoittautui myöskin koskettavaksi, elämänmakuiseksi kokemukseksi. BSFF:n nettisivuilla elokuvaa kuvaillaan näin:

"Luihin ja ytimiin kamppailee varmasti sarjassa epätavanomainen rakkaustarina. Ali (Matthias Schoenaerts) on belgialainen entinen nyrkkeilijä ja elinmäntavoiltaan holtiton viisivuotiaan Sam-pojan yksinhuoltaja, joka muuttaa sisarensa Annan (Corinne Masiero) luokse asumaan. Sisar joutuu usein huolehtimaan pojasta isän poukkoillessa hanttitöistä toiseen. Stéphanie on miekkavalaiden kouluttaja, joka joutuu vakavaan onnettomuuteen ja invalidisoituu. Ali ja Stéphanie kohtaavat toisensa ja orastava ystävyys syvenee vähitellen rakkaudeksi.

Kaksi elämänkolhimaa löytävät toisistaan tuen elämän myrskyjä vastaan. Elokuva perustuu kanadalaiskirjailija Craig Davidsonin romaaniin, jonka tapahtumat elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Jacques Auriard on sijoittanut Etelä-Ranskaan. Hulppeat rantamaisemat luovat vahvan kontrastin elämän laitapuolen päähenkilöille. 

Alin avulla Stéphahie saa vähitellen rakkaan elementtinsä veden uudelleen haltuunsa. Ali alkaa vähitellen sulaa vastuuta ottavaksi rakastajaksi ja lopulta isäksi. Rosoisen ja elämänmakuisen tarinan kantava voima on sen loistavat näyttelijät, jotka tekevät tarinan todeksi. Välillä ollaan vereslihalla, mutta toinen toisiltaan voimaa saaden rakastavaiset raivaavat tieltään kaikki esteet aina uskoa antavaan ja voimaannuttavaan loppuun asti."

Kaikki näyttelijät tekivät aivan uskomattoman roolisuorituksen. Pidin elokuvan mutkattomuudesta ja luontevuudesta käsitellä vaikeitakin asioita - vaikkei helpoksi elokuvaa voikaan sanoa. Lopputulos on äärimmäisen kaunis, surullinen mutta lohdullinen ja ehkä jopa onnellinenkin. Sillä tavalla kuin ranskalaiset elokuvat tapaavat olla.

De rouille et d'os trailer

Molemmat elokuvat ehdottomasti näkemisen arvoisia. Toisaalta, tulen kyllä suosittelemaan jokaista elokuvaa, minkä viikonlopun aikana näin. Kuitenkin.

Blue Sea Film Festivals is one of the events I wait with enthusiasm for every year. This year I was on my own for most of the time, because I didn't have time to do anything else than run from one movie to another. 

I saw 2 movies on friday, American Vagabond and Rust and Bone, both absolutely brilliant in their own category. American Vagabond is a documentary about a gay couple living homeless in San Francisco and their life and their love. Rust and Bone is an unconventional love story about broken people finding strength from each other. 

I truly recommend them both.

Nick Cave & The Bad Seeds

Näin Flow Festivaaleilla yhden suosikkibändeistäni, Nick Cave & The Bad Seedsin.

Olin ystäväni kanssa lähes eturivissä, ja olen iloinen että olin siinä juuri hänen kanssaan. Keikan alkaessa aloin itkeä ja lopun aikaa hymisin silmät suurena ja kurotin Nick Cavea kohti aina kun hän tuli lähelle yleisöä. En ole se tyttö, joka on keikoilla eturivissä huutamassa - päinvastoin, kammoan sitä väkijoukon puristusta. Nyt tuskin huomasin painetta.

Keikka oli tiivis, tunnelmallinen, raaka, raivokas, väkivaltainen, mutta samaan aikaan myös tunteikas ja herkkä. Push the Sky Away-kappaleen aikana ymmärsin yhtäkkiä seisoneeni monta minuuttia täysin paikallani vain tuijottaen lavalle kädet suun edessä, keskittyneenä.

Nick Cave & The Bad Seeds esitti Flow'n keikallaan seuraavat kappaleet:

We No Who U R (Push the Sky Away, 2013)
Jubilee Street (Push the Sky Away, 2013)
From Her to Eternity (From Her to Eternity, 1984)
Papa Won't Leave You, Henry (Henry's Dream, 1992)
Tupelo (The Firstborn is Dead, 1985)
Deanna (Tender Prey, 1988)
Mermaids (Push the Sky Away, 2013)
Love Letter (No More Shall We Part, 2001)
Into My Arms (The Boatman's Call, 1997)
Higgs Boson Blues (Push the Sky Away, 2013)
The Mercy Seat (Tender Prey, 1988)
Stagger Lee (Murder Ballads, 1996)
Push the Sky Away (Push the Sky Away, 2013)

Encore:

We Real Cool (Push the Sky Away, 2013)
Red Right Hand (Let Love In, 1994)

Sanat eivät enää riitä. Kyseessä on paras keikka, mitä olen koskaan nähnyt ja varmaankin yksi tunteellisimmista hetkistä joihin koskaan joudun. Nick Cave & The Bad Seedsin uusi levy Push the Sky Away ilmestyi talvella 2013. Suosittelen sitä ihan kaikille.

http://www.nickcave.com/


I saw Nick Cave & The Bad Seeds on Flow Festival in Helsinki 10.8. I can't describe how emotional and amazing it was. I am not the girl screaming at the first row - now I was. Not many (any) men have had that kind of power over me. I've been listening to the new album almost non-stop ever since. Please, if you have a chance to go see Nick Cave & The Bad Seeds... Go.

Welcome

through clouds kertoo elämästäni ja arjestani, niistä pienistä asioista, jotka tekevät ihmisen iloiseksi ja maailman taianomaiseksi. Elämässäni alkaa uusi vaihe valmistumiseni myötä, mihin kuuluu työnhakua, muuttoa, muutoksia.

Tervetuloa matkaan.

through clouds tells about my dreams and life, and the small pleasures that make it so special at times. There will be a lot of things going on after I graduate; looking for job, moving to a new city, changes.

I want to wish you welcome.