Olin ystäväni kanssa lähes eturivissä, ja olen iloinen että olin siinä juuri hänen kanssaan. Keikan alkaessa aloin itkeä ja lopun aikaa hymisin silmät suurena ja kurotin Nick Cavea kohti aina kun hän tuli lähelle yleisöä. En ole se tyttö, joka on keikoilla eturivissä huutamassa - päinvastoin, kammoan sitä väkijoukon puristusta. Nyt tuskin huomasin painetta.
Keikka oli tiivis, tunnelmallinen, raaka, raivokas, väkivaltainen, mutta samaan aikaan myös tunteikas ja herkkä. Push the Sky Away-kappaleen aikana ymmärsin yhtäkkiä seisoneeni monta minuuttia täysin paikallani vain tuijottaen lavalle kädet suun edessä, keskittyneenä.
Nick Cave & The Bad Seeds esitti Flow'n keikallaan seuraavat kappaleet:
We No Who U R (Push the Sky Away, 2013)
Jubilee Street (Push the Sky Away, 2013)
From Her to Eternity (From Her to Eternity, 1984)
Papa Won't Leave You, Henry (Henry's Dream, 1992)
Tupelo (The Firstborn is Dead, 1985)
Deanna (Tender Prey, 1988)
Mermaids (Push the Sky Away, 2013)
Love Letter (No More Shall We Part, 2001)
Into My Arms (The Boatman's Call, 1997)
Higgs Boson Blues (Push the Sky Away, 2013)
The Mercy Seat (Tender Prey, 1988)
Stagger Lee (Murder Ballads, 1996)
Push the Sky Away (Push the Sky Away, 2013)
Encore:
We Real Cool (Push the Sky Away, 2013)
Red Right Hand (Let Love In, 1994)
Sanat eivät enää riitä. Kyseessä on paras keikka, mitä olen koskaan nähnyt ja varmaankin yksi tunteellisimmista hetkistä joihin koskaan joudun. Nick Cave & The Bad Seedsin uusi levy Push the Sky Away ilmestyi talvella 2013. Suosittelen sitä ihan kaikille.
http://www.nickcave.com/
I saw Nick Cave & The Bad Seeds on Flow Festival in Helsinki 10.8. I can't describe how emotional and amazing it was. I am not the girl screaming at the first row - now I was. Not many (any) men have had that kind of power over me. I've been listening to the new album almost non-stop ever since. Please, if you have a chance to go see Nick Cave & The Bad Seeds... Go.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti