A glimpse of summer

Kesä tuli hetkeksi. Olin pari viikkoa sitten Rauman torilla Suvi Päi-tapahtumassa, missä esittäytyi joukko suomalaisia pienpanimoita. Tapahtuma oli onnistunut, sää helli ja ihmiset olivat mukavalla tuulella. Maistoin hunajaolutta, nokkosolutta, belgialaistyylistä hoegaardemaista olutta, sekä vielä yhtä, minkä nimeä en nyt muista. En ole ihan asiantuntija näissä, niin kuin en viineissäkään (vielä), mutta tykkään maistella ja etsiä niitä pieni vivahteita. Tapahtumassa oli mahdollista ostaa myös pieni olut, jotta ei tarvitse väkisin juoda kuutta tuoppia. Miksihän suomalaisissa baareissa ei saa ostettua pientä olutta?

Tapahtuman vetonaula oli nuo oluet, mutta paikalla oli myös raumalaisten kahviloiden ja ravintoloiden pop-up-kojuja, herkullisine antimineen. Itse kävin olutmaistelun vastapainoksi hakemassa Café Salin pöydältä herkullisen kasvispurilaisen, sushirullan, sitruunamehushotin, mustikkapiirakkaa ja kahvia.

Tällä hetkellä on taas viileämpää, mutta eiköhän se kesä sieltä taas tule. Toivottavasti Klustermukseen mennessä.

I was in an event which presented some small Finnish breweries. It was very nice, educational and fun. I was with a couple of friends, tasted beers and had a vegetarian burger from a local café. 

Champagne for breakfast

Joku näkikin ehkä jo Instagramistani kuvan viikonlopun aamiaispöydästä. Vaikka en usein syö aamupalaa, kun se tehdään kunnolla se tehdään kunnolla.

Tarjolla oli amarettolettuja kiivin ja sokerin kera, appelsiinimehua, teetä ja samppanjaa. Kun juo samppanjaa aamulla, on päivä yleensä poikkeuksetta hyvä. Suosittelen kaikille.

Samppanjaa saa nimittäin juoda mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ihan sama mitä kuka tahansa sanoi, niin se vain on.

Toivottavasti kaikilla oli ihana pääsiäinen. Kuullaan taas.

Had a lovely easter weekend with my boyfriend. We had a champagne breakfast on Sunday, and that topped everything. Did you know that you can drink champagne any time of the day? You can.

Teimme viikonloppuna itse pastaa! Äitini on saanut perheystävältämme syntymäpäivälahjaksi pastakoneen, ja käytämme sitä aivan liian vähän. Olin viikonloppuna äidilläni, ja kokkasimme perheen tyttöjen voimin. Nämä hetket ovat minulle niin tärkeitä - ja opettavaisia. Nyt osaan tehdä pastaa itse, ja arvatkaa mitä? Se on oikeastaan ihan helppoa, eikä vie kovin paljoa ylimääräistä aikaa. Ja on todella, todella hyvää.

Taikinaan et oikeastaan tarvitse muuta kuin jauhoja ja kananmunia. Kanamunien tulee olla huoneenlämpöisiä.

Työläin osa pastan tekoa on taikinan vaivaaminen. Ainoa juttu, missä menee kauan. Siskoni pyöritteli taikinaa melko pitkään, mutta lopulta se asettui tiiviiksi palloksi. Loppu onkin sitten pelkkää juhlaa.

Sitten vain rullataan kunnes taikina on tarpeeksi ohutta.

Voilà!

Lopputulos oli pasta alfredo, siis pastaa, voita, kevätsipulia ja parmesaania - simple & perfect. Siitä vain ei ole kuvaa, koska olin liian nälkäinen muistaakseni kuvata. Seuraavalla kerralla sitten!


We made pasta last weekend! My mother has a pasta maker and we use it way too seldom. Home made pasta is actually very simple to make, doesn't take that much time and it's delicious. Just need to invest on the pasta maker. We made pasta alfredo, but I was so hungry I absolutely forgot to take a picture of the ready plate! Next time.

Gracefully

Kun poikaystäväni viimeksi vieraili Raumalla, ja päätin yllättäen varata meille liput miniristeilylle, Viking Gracelle. Minulla on yleisesti ottaen huonoja kokemuksia laivaristeilyistä, koska voin aika helposti huonosti merellä ja kun muutaman kerran kokeilin opiskelijaristeilyjä, ei lopputulos ollut kovin miellyttävä.

Kuitenkin, hyvässä seurassa ja hytissä mikään tuskin menee vikaan, eihän? Ei mene. Lisäksi F ihastui ikihyviksi pikku yllätykseeni ja meillä olikin oikein mukavaa. Viking Grace osoittautui hyväksi valinnaksi.

Ensimmäisen kerran yövyin laivalla hytissä, jonka sängyssä mahtuu nukkumaan. Yöllä yritin tiirailla revontulia tuosta söpöstä pyöreästä ikkunasta, mutta oli pilvistä. Harmitti.

Kävimme illallisella laivan Oscar à la carte- ravintolassa. Puitteet olivat komeat, viulunsoittajiaan myöten. Joimme alkumaljaksi samppanjadrinkin, jossa oli seljankukkaa ja minttua, minkä jälkeen söimme hyvin. Minulla oli paistettua kuhaa, yrttivoita, raputimbaalia, valkosipulihollandaisea sekä perunaterriiniä, ja jälkiruoaksi paistettua omenaa, kanelia, inkivääriä, paahdettuja pähkinöitä, kinuskisiirappia, vaniljajäätelöä. Ai ai.

Seuraavana aamuna tutkailimme laivaa, ja kävimme myöhäisellä lounaalla Frank's-ravintolassa.

Kasvishampurilaisen tilaaminen on aina riskialtista, mutta ajat paranevat. Nykyään saa jo älyttömän hyviä kasvisburgereita, ja vaikka paras löytyy Helsingin Kitch-ravintolasta, ei tähänkään tarvinnut pettyä. Bataattiranskalaiset olivat myös herkullisia. Frank'sissa oli käytössä ns. self service-systeemi, jossa sait ovelta menun, sekä kortin. Kun olit valinnut annoksesi, se piti käydä tilaamassa jostain ravintolan viidestä keittiöstä (yksi salaateille, yksi pastalle, yksi pihveille jne), he antoivat sinulle hälyttimen ja palaat paikallesi odottamaan annoksen valmistumista. Kun se on valmis, kiekko hälyttää ja voit käydä hakemassa annoksen. Kaikki ostokset ladattiin kortille, ja ovella maksettiin. Erittäin kätevä systeemi.

Ikkunapaikka, luonnollisesti.

Pikkuinen talo kallioluodolla, keskellä ei mitään. Suloinen, ja ilmeisen asuttu. Viettäisin mielelläni tuolla hermoloman.

Tapaamme seuraavaksi nyt viikonloppuna Helsingissä, missä minun toiveissani on vierailla ainakin Palonin loppuunmyynnissä, ja käydä elokuvateatterissa katsomassa Her. Näistä lisää myöhemmin, kuullaan taas!

Went on a mini boat cruise with my boyfriend some time ago, Turku-Stockholm. We had a lovely room, awesome view, good time and awesome food. My faith in boat cruises has been restored (used to hate them). 

Toisenlainen syyspäivä.

Olen kadehtien katsonu lempibloggareideni elämää, ja miten se on aina niin siistiä. Olen yrittänyt pitää omassa blogissanikin kepeän linjan, mutta mitä jos ei tunnu siltä? Olenko sitten vain kirjoittamatta? En. Tämä blogi kertoo minun elämästäni ja totuus on se, että joskus olen allapäin.

Tänään oli vähän mälsä päivä. Ei mistään erityisestä syystä kai, ehkä se oli syysväsymystä. Tulin kotiin perinjuurin nuutuneena ja apeana, ja kotimatkallakin oli vastatuuli. En jaksanut käydä kaupassa eikä ruokavarastoni ollut mainittava; tilkka maitoa, kananmunia, voita, muutama sipuli ja perunoita. Olisin näistä saanut aikaiseksi kai jonkinlaisen munakkaan mutta päätin toisin.

Teen lettuja.

Paistaessani lettusia tapahtui muutama kiva juttu. Siskoni soitti muuten vain, ja paras ystäväni Stina lähetti viestin luettuaan eilisen blogitekstini että minulla on sittenkin Kotiopettajattaren romaani suomenkielisenä ja se on vain ollut hänellä lainassa - öh - tovin. Hauska sattuma, mutta nyt hänelläkin on oma Kotiopettajattaren romaaninsa, ja minulla on hyvä mieli.

Makean päivällisen jälkeen en tunne huonoa omatuntoa, vaan kapinaa. Minua ne eivät lannista kauneusihanteillaan, ja oli muuten hyviä lettuja. Sytyttelin vielä tuikkuja ja tein jälkiruuaksi luksusteetä, jota olen säästellyt joulusta asti. Puolukka-vaniljateetä, ja kuuntelen Keren Annia. Kirjoittelin myös tuntemuksiani ylös, se rauhoittaa. Nyt on jo verrattain hyvä olo, ja sain siskoltani söpöyspisteitä.

Kaikki te, jotka tunnette olonne yksinäiseksi pimenevissä syysilloissa, suosittelen lääkkeeksi teetä, lettuja ja musiikkia. Jos se ei auta, lupaan tulla jakamaan hiljaisuuden kanssasi ja katsotaan sitten yhdessä vaikka Black Booksia.

Näihin tunnelmiin, ihanaa illanjatkoa kaikille. Kuullaan taas.


I had a fairly gloomy day today, and despite of trying to keep an all cheery approach here on my blog, reality is that I tend to be gloomy every now and again. To cheer myself up, I made pancakes for dinner and fancy tea for dessert. Lit some candles and did some writing. I recommend pancakes, tea and music as the cure for loneliness.

Music to listen: Keren Ann