Golden pashmina

Löysin Rauman merimuseosta kultaisen pashmina-huivin, josta tuli heti suosikkini. Käytän sitä melkein koko ajan nykyään. Se on lämmin, ja myös kaunis. Pukeudun usein mustaan, tai tummiin vaatteisiin, joten kultainen huivi luo mukavaa piristystä talven hämärään.

Vaikka pashmina-huivit eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen, kun ajattelemme merimuseota, mutta museon työntekijän kanssa päättelimme huivin ehkä olleen ehkä tyypillinen lahja, minkä pitkään merillä ollut merimies toisi vaimolleen (ja rakastajattarelleen) lahjaksi vuosien jälkeen palatessaan kotiin.

Epäromanttisesti, minä ostin omani itse itselleni, mutta se ei vähennä rakkauttani tähän huiviin yhtään. 

Rauman merimuseo muutenkin on paikka, missä kaikkien pitäis käydä. Se on tulvillaan tarinoita, kirjeitä, karttapalloja, keulakuvia, ja historiaa. Mutta erilaisella tavalla, kuin museot yleensä - siellä kannustetaan asioihin koskemista ja niiden tutkimista. Sieltä löytyy jopa oikean kokoinen majakanvalo, minkä saa vielä päälle. Aivan hurmaava paikka. Pitäisi vierailla kotikaupunkinsa museoissa paljon useammin.

I got this lovely golden pashmina scarf from the maritime museum of my hometown Rauma some time ago. Instantly it became my favourite! Should you ever visit Rauma, be sure to pay a visit to the maritime museum. It gives a great view to the history of the port, and the meaning of the Baltic Sea to my town. Very interesting, even to a local!

Eino ja minä

Uhmasin luonnonvoimia viime sunnuntaina. Eino-myrskyn katkoessa sähköjä toisaalla, kävelin kirkkaassa auringonpaisteessa merenrantaan seisomaan ja annoin sen puhaltaa ja puhdistaa tunkkaisen mieleni.



Vesi oli noussut puoleenväliin rantaa.

Fåfängan paviljongin laituri oli lähtenyt karkuteille.

Myrsky ei tuntunut myrskyltä, kun aurinko paistoi niin kirkkaasti. Tuulen voima oli uskomaton, vaikka kuvista se ei näykään. Otanlahti on liian suojainen oikeiden tyrskyjen muodostumiseen, mutta merellä on varmasti ollut aika laineita. Ihana päivä.

A storm swept over Finland some time ago. It knocked down trees and caused power outs, but it was different in the way that it was sunny. I walked to the beach and tried leaning towards it, and see if it could hold my weight. It did.

Ole loistava - Poola Kataryna

Olen joskus haaveillut kauniista heijastimesta.

Tuntuu, että ne ovat aina niitä Osuuspankin mainosheijastimia tai vastaavia. Niitä kovia ja kolisevia. Mutta nyt löysin kauniin, sieltä mistä yleensäkin löydän kauniit tavarani: lempikaupastani Busstopista.

Niin, enkä jää auton alle!

Poola Kataryna on lähinnä koruja valmistava merkki Helsingissä. Tuo taustalla oleva kotelo kuuluu korvakoruille, joitan olen pitänyt harmittavan vähän. Alla muutamia lemppareitani Poola Katarynan nettisivuilta, viimeisen kuvan korvakorut siis omistan, valkoisena. Kaikki allaolevat kuvat ovat Poola Katarynan sivuilta. Ja henkilökohtaisesti pidän Poola Katarynan tyylistä melkoisesti.

Sain muuten tänään ollessani siskoni kanssa shoppailemassa (juurikin Busstopissa, mutta tästä lisää myöhemmin) tietää, että kyseinen merkki on tehnyt myös vaatteita, olin aikaisemmin tiennyt tämän vain korumerkkinä. No, kaikkea oppii. Pidän omaperäisyydestä, ja leikkisyydestä. Lintukoruilla piristäisin yleensä muuten niin yksinkertaista vaateparttani. Saa nyt nähdä.

Poola Kataryna

Here in the north it tends to be dark during winter. I mean, most of the day it's dark. We use reflectors (the best translation I know, if someone knows better speak up!) when walking so approaching cars see you. I got a nice one finally, a bird shape from Poola Kataryna, Helsinki based brand. Check it up, they have a lot of other nice stuff also. 

Poola Kataryna 

Hei taas.

Olen ollut vähän aikaa poissa. Tapahtui kaikkea, joskaan ei mitään kovin kiinostavaa. Siinä ehkä syy. Sain töitä, ja olen ollut aika kiireinen. Jotenkin ehkä myös kaikki opiskelustressi on vihdoin valunut pois sielustani, ja nautin illoista ilman syyllisyyttä ja nukun paljon (vaikken vieläkään tarpeeksi). Aion taas aktivoitua, kuullaan myöhemmin!

Mary Kay

Ystäväni Jonna piti Mary Kay-kosmetiikkakutsut. En ole koskaan osallistunut vastaaviin, mutta lähdin ennakkoluulottomasti mukaan. Olinkin ainoa lajiani, sillä muut paikalla olevat olivat jo tutustuneet samanlaisiin tilaisuuksiin ja myös tuotteisiin - minulle molemmat olivat vieraita.

Mary Kay on yhdysvaltalainen kosmetiikkayritys, joka ei vielä ole kovin tunnettu Suomessa. Tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita, ja koulutetut Mary Kay-konsultit osaavat kunnolla kertoa tuotteista. Meille oli puhumassa kokenut konsultti, joka selvästi osasi hommansa. Illan teemana oli iho, ja siellä Jonnan keittiön pöydän ääressä puhdistimme ja testailimme tuotteita ja lopuksi jokaiselle tarjottiin tilaisuus ostaa ne tuotteet, joihin tykästyi.

Itse sorruin meikkivoiteeseen ja huulien hoitosettiin.

Meikkivoidetta kehuivat kaikki, ja kaksi seurueestamme käyttikin sitä jo. Koska käytin oman Lumenen CC-voiteeni samana aamuna loppuun, päätin kokeilla Mary Kay:n meikkivoidetta. 

Itselläni on todella herkkä iho, ja saan helposti reaktioita. Mary Kay tarjoaa kuitenkin ns. allergiavakuutuksen, ja jos kahden viikon kuluessa tuotteen käytön aloittamisesta joudunkin luopumaan siitä, saan rahani takaisin. Reilua, koska tosiaan mulle on monta kertaa käynyt niin, että jäävät sitten käyttämättä.

Lisäksi ihastuin illassa testattuun huulien hoitosettiin, jossa on huulien kuorintavoide, sekä hoitava balsami. Omat huuleni kirkastuivat jo yhden kuorinnan jälkeen hehkuvan punaisiksi ja paljon terveemmän näköiseksi. Käytän melko paljon huulipunaa, tai haluaisin, mutta huuleni ovat usein niin huonossa kunnossa, etten tohdikaan. Koska pelkkä huulirasva ei ilmeisesti riitä. Ehkä tämän hoitosetin avulla saisin huuleni hyväkuntoiseksi ja kauniiksi. 

Halpojahan nämä tuotteet eivät ole. Mutta toisaalta eihän laadukas kosmetiikka olekaan. Kirjoitan parin viikon päästä uudestaan miten menee, kun alkuhuuma on haihtunut. Toistaiseksi olen oikein tyytyväinen. Meikkivoiteen sävy on hyvin lähellä omaa ihonsävyäni, ja se tuntuu kestävältä. Meikki pysyy hyvin koko päivän. Huulihoito hellii syksystä kärsineitä huulia - ehkä talvesta selvitään tänä vuonna ilman verenvuodatusta.

Näillä mennään:

Mary Kay foundation, Ivory7

Lumene Translucent mineral powder

Clinique Lash Power Mascara

L'Oreal Paris Liquid Eyeliner

Mary Kay Satin Lips mask + balsam

Kuullaan taas!

I went to Mary Kay cosmetics party at my friends place, and got a make up foundation and lipcare kit. I have really sensitive skin, so let's see how this goes...

DIY: Leipälaatikko

Kaikkea ei tarvitse ostaa kaupasta.

Äitini on jo pitkään halunnut keittiöönsä peltistä leipälaatikkoa. Tiedättehän, sellaisen mikä avautuu ylhäältä ja siinä lukee "Bread". Sellaista etsittiin sitten Rauman sisustusliikkeistä ja kirppareilta, kunnes lopulta äiti päätti että yhtä hienon, ja hienommankin, voi tehdä itsekin. Siitä tulee persoonallisempi ja siihen voisi kirjoittaa suomeksi.

No, mistäs sellainen laatikko? Sellainen joka aukeaa päältä. Miksei tehtäisi sitä kattilasta?

Projekti alkakoon! Maalausasialla siskoni Veera, ja ystävänsä Eea.

Maali kuivui 4 h. Ja tänään sain äidiltäni viestin.

Siellä se nyt ilostuttaa keittiössä. Hauska ratkaisu, eikä leivät kuivu. 

Tarvitset:

Kattilan

Ajaxia tai vastaavaa puhdistukseen

Maalia, mikä tarttuu metalliin

2 pensseliä, pienen ja ison

2 päivää. 

My mum and sister made a bread box for their kitchen. Nice, unusual and certainly inexpensive! Has a bit more character than the usual bread box you'd find.

Toisenlainen syyspäivä.

Olen kadehtien katsonu lempibloggareideni elämää, ja miten se on aina niin siistiä. Olen yrittänyt pitää omassa blogissanikin kepeän linjan, mutta mitä jos ei tunnu siltä? Olenko sitten vain kirjoittamatta? En. Tämä blogi kertoo minun elämästäni ja totuus on se, että joskus olen allapäin.

Tänään oli vähän mälsä päivä. Ei mistään erityisestä syystä kai, ehkä se oli syysväsymystä. Tulin kotiin perinjuurin nuutuneena ja apeana, ja kotimatkallakin oli vastatuuli. En jaksanut käydä kaupassa eikä ruokavarastoni ollut mainittava; tilkka maitoa, kananmunia, voita, muutama sipuli ja perunoita. Olisin näistä saanut aikaiseksi kai jonkinlaisen munakkaan mutta päätin toisin.

Teen lettuja.

Paistaessani lettusia tapahtui muutama kiva juttu. Siskoni soitti muuten vain, ja paras ystäväni Stina lähetti viestin luettuaan eilisen blogitekstini että minulla on sittenkin Kotiopettajattaren romaani suomenkielisenä ja se on vain ollut hänellä lainassa - öh - tovin. Hauska sattuma, mutta nyt hänelläkin on oma Kotiopettajattaren romaaninsa, ja minulla on hyvä mieli.

Makean päivällisen jälkeen en tunne huonoa omatuntoa, vaan kapinaa. Minua ne eivät lannista kauneusihanteillaan, ja oli muuten hyviä lettuja. Sytyttelin vielä tuikkuja ja tein jälkiruuaksi luksusteetä, jota olen säästellyt joulusta asti. Puolukka-vaniljateetä, ja kuuntelen Keren Annia. Kirjoittelin myös tuntemuksiani ylös, se rauhoittaa. Nyt on jo verrattain hyvä olo, ja sain siskoltani söpöyspisteitä.

Kaikki te, jotka tunnette olonne yksinäiseksi pimenevissä syysilloissa, suosittelen lääkkeeksi teetä, lettuja ja musiikkia. Jos se ei auta, lupaan tulla jakamaan hiljaisuuden kanssasi ja katsotaan sitten yhdessä vaikka Black Booksia.

Näihin tunnelmiin, ihanaa illanjatkoa kaikille. Kuullaan taas.


I had a fairly gloomy day today, and despite of trying to keep an all cheery approach here on my blog, reality is that I tend to be gloomy every now and again. To cheer myself up, I made pancakes for dinner and fancy tea for dessert. Lit some candles and did some writing. I recommend pancakes, tea and music as the cure for loneliness.

Music to listen: Keren Ann