sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Blue Sea Film Festival 2013 - Saturday Part 1

Aamu alkoi aurinkoisena - ja nukuin pommiin. En kuitenkaan myöhästynyt aamupalatreffeiltä kuin 15 minuuttia erittäin hätäisen aamun laittautumisen seurauksena. Lopputulos oli kuitenkin olosuhteisiin nähden aika hyvä! Kahvila Kontion aamupalan jälkeen lähdimme elokuvateatteria kohti, päivän ensimmäinen elokuva oli alkamassa!

Klo 11.45. Koskemattomat (Intouchables)




Tämä elokuva on ehkä yksi hauskimmista elokuvista, mitä olen koskaan nähnyt. Vaan ei - se ei ole komedia. Siksi se olikin niin hauska, koska se oli vain niin rehellinen. Välillä sai olla naurunkyyeleet silmissä, mutta kuitenkaan elokuva ei mennyt vain naurattamiseksi. Tämä oli jo toinen BSFF-juhlilla (tosin vuonna 2008) näkemäni ranskalainen elokuva, jossa pääosassa on neliraajahalvaantunut. Sekin tositapahtumiin perustuva. Kuinka moni muu on nähnyt elokuvan Perhonen lasikuvussa? Koskemattomat lähestyy aihetta kuitenkin täysin eri suunnasta - molemmat onnistuivat omalla tavallaan. Blue Sea Film Festivalin nettisivuilla elokuvaa kuvaillaan näin:


"Elokuvan aineksista voisi helposti kyhätä tunnesiirappia, mutta Koskemattomat välttää taitavasti kaikki karikot. Kaikkialla maailmassa katsojiin on purrut epätavanomainen tapa käsitellä vaikeaakin aihetta. Elokuvan huumori on usein suorasukaisen karskia, ja leikkii päähenkilöiden erilaisella kulttuuritaustalla. Pariisin hienoistokorttelien maailma on toista, kuin maahanmuuttajataustaisten kansoittamien lähiöiden puolirikollinen elämä, johon Driss on tottunut. Philippe ei halua vammansa olevan este elämän nautinnoille ja Driss mahdollistaa Philippelle tuon kaiken."


Kaikkien pitäisi nähdä tämä elokuva.


Klo 14.00 Rakkaus (Amour)

"Rakkaus on tarina kahdeksankymppisestä ranskalaispariskunnasta Annesta ja Georgesista. He on kulttuurisesti sivistynyt pari, jonka koko elämä on taiteen ympäröimä. Molemmat rakastavat klassisen musiikin konsertteja ja yrityisesti Schubert on heidän suuri suosikkinsa. He viettävät kaikin tavoin sosiaalisesti rikasta elämää, johon liittyy juhlia ja ystäviä. Äkkiä kaikki muuttuu. Annen kaulavaltimontukos pysäyttää heidän elämänsä."



Sydäntä särkevä. Vaikka eihän se kai surullinen ollut, rakkaudesta kuitenkin kertoo. Riippuu miten levollisena elokuvaa katsoo. Silti se onnistui ainakin minut saamaan niin maan tasalle, että taisin muistaa taas elämän tärkeitä juttuja. Loppujen lopuksi jäljelle jää kuitenkin vain rakkaus. 



Another 2 great movies, completely different. Intouchables is probably the funniest movie I've ever seen, whereas Amour is probably one of the most touching. Both are a must-see in their own category. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti